”Farmariauto ja kaksi lasta”:suomalaisten korkeakoulutettujen nuorten aikuisten näkemyksiä lastenhankinnasta

Viime vuosina suomalaisten syntyvyys on vähentynyt. Yhä useammin lastenhankinta on siirtynyt lähemmäs 30 ikävuotta tai sen yli. Samaan aikaan myös vapaaehtoisesti lapsettomien määrä on kasvanut. Suomalaisten yleisimmäksi perhetyypiksi onkin muodostunut lapseton aviopari. Tässä tutkielmassa ollaan kiinnostuneita suomalaisista korkeakoulutetuista nuorista aikuisista sekä heidän näkemyksistään. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisia näkemyksiä korkeakoulutetuilla nuorilla aikuisilla on lastenhankintaan liittyen. Tutkimusongelmaa lähestytään kysymällä, mitkä tekijät edistävät tai mahdollistavat nuorten aikuisten lastenhankinnan ja mitkä puolestaan siirtävät sitä. Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentuu perheen määrittelystä muuttuneessa yhteiskunnassa. Sen lisäksi tutkielmassa tarkastellaan nuorten aikuisten elämää pidentyneen nuoruuden näkökulmasta. Teoreettisessa viitekehyksessä määritellään myös lastenhankintaa käsitteellisessä mielessä sekä kerrotaan siinä tapahtuneista muutoksista. Tutkielmassa aineistona toimii Väestöliitolta saadut vuoden 2017 Perhebarometrin fokusryhmähaastattelut. Perhebarometri-aineisto koostuu 12 haastattelusta, mutta pro gradu -tutkielmassa niistä käsitellään neljää, johon kuuluu kaksi korkeakoulutettua mies- ja naisryhmää. Tutkielma on laadullinen tutkimus, jossa aineistoa on analysoitu aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla. Keskeisinä tuloksina tutkielmassa on, että suomalaisten korkeakoulutettujen nuorten aikuisten lastenhankinnan mahdollistavat useat erilaiset tekijät. Siihen vaikuttavat esimerkiksi sosiaaliset normit mutta myös sopiva ja vakaa elämäntilanne sekä lapsen näkeminen elämän täydentäjäksi. Puolestaan lastenhankintaa siirtävinä tekijöinä toimivat parisuhde tai sen puute, talouteen vaikuttavat tekijät, muut merkittävät asiat sekä negatiiviset mielikuvat lapsiperheen arjesta. Kaiken kaikkiaan tutkielman tulokset avaavat, millaisia näkemyksiä suomalaisilla korkeakoulutetuilla nuorilla aikuisilla on ja miten ne ilmenevät heidän teoissaan ja päätöksissään